Karjalan kieli kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten sukuun, sen itämerensuomalaiseen kieliperheeseen. Karjala on suomen lähin sukukieli, josta on käytetty myös nimityksiä karjala-aunus, itäkarjalaismurteet tai Venäjän Karjalan kieli.
Suomessa on tapana jakaa karjalan kieli kahteen päämurteeseen: varsinaiskarjalaan (joka jakautuu vienalaismurteisiin ja eteläkarjalaan) ja aunukseen (eli livviin). Kolmas päämurre on lyydi (eli lyydiläismurteet). Päämurteet jakautuvat alue- ja paikallismurteisiin.
Karjalan kielellä on nykyään kaksi pääpuhuma-aluetta: Karjalan tasavallassa pitkä, kapea vyöhyke Vienasta Aunukseen sekä Sisä-Venäjällä erityisesti Tverin seutu. Vähäistä karjalaisasutusta on Suomen puolella Kuhmossa ja Suomussalmella. Ennen toista maailmansotaa Suomessa karjalaa puhui pääsääntöisesti Raja-Karjalan ortodoksiväestö, ja kieltä hallitsee edelleen osa luovutetun alueen siirtolaisista ja heidän jälkeläisistään. Lähde: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus
Manssila ja Virtelä kuuluvat alueeseen, jolla puhuttiin livvin kieltä. Tällä sivulla julkaistaan livvinkielisiä tarinoita.
Livvin kielen taitajia
Pekka Pohjanvalo (ent. Loginov) julkaisi Salmin murteen sanakirjan vuonna 1947. Tämä kirja täydentyi pian jatko-osalla vuonna 1950. Se kasvatti koko sanakirjan sanaston laajemmaksi kuin itse alkuperäinen teos oli yksin ollut. Pohjanvalo oli kotoisin Uuksalonpäästä ja oppi jo lapsuudessaan kotikielenä täydellisen Salmin murteensa. Pohjanvalo ei ollut varsinainen kielitieteilijä, vaan asialleen omistautunut kielenvaalija.
Juho Kujola (ent. Lasarev) Miinalasta lienee ollut ansioitunein erityisesti Salmin ja Manssilan kylien murteiden kartoittaja, tutkija ja kielitieteilijä. Manssilassa puhuttu murre oli erilaista kuin muualla Salmissa puhuttu kieli, ja Kujola selvitti perinpohjin juuri näitä eroja teoksessaan Äänneopillinen tutkimus Salmin murteesta, SKS 1910.
Pekka Ruotsi (1902-1975) on eräs tunnetuimpia livvin kielellä pakinoita ja muita julkaisuja kirjoittanut henkilö. Rajakivi ry on kustantanut hänen kirjoituksistaan kokoelmajulkaisun, jonka Pauli Vinni on toimittanut
