Kirjoittanut: Helena Ylisirniö (Aamun Koitto 23/1989, s. 408-410)
Manssilan Aleksanteri Nevalaisen kirkon eräs ikoneista Kristus ristillä on harvoja Manssilasta pelastuneista ikoneista. Ikoni on konservoitu Uudessa Valamossa vuonna 1989.
Ikonin nykyiset mitat ovat 125,8 x 86 cm. Nykyisessä koossaan ikoni on valmistettu kolmesta laudasta yhdistetylle pohjalle. Jossain vaiheessa se on sahattu ainakin sivuilta ja ylhäältä kenties alhaaltakin pienemmäksi ja varustettu tummalla reunalla, joka on jätetty nykyiseen versioon ikonin reunaksi, vaikka itse alkuperäinen maalaus jatkuu alla. Ikonin sivuilla ovat mahdollisesti olleet, vasemmalla Maria Magdaleena ja oikealla sadanpäämies Longin. Ristin yläpuolella on mahdollisesti ollut Herra Sebaot.
Tyyliltään ikoni edustaa moskovalaista hovimaalauskoulun tyyliä 1600-1700 – lukujen vaihteesta. Maalari on todennäköisesti ollut tietoinen tyylin vaatimuksista, vaikka ei ehkä itse olekaan kuulunut varsinaiseen koulukuntaan. Tyylisuunnalle ominaisia ovat pienet enkelihahmot, jotka keräävät kalkkiin Kristuksen verta. Maalaustyyliltään ne noudattavat 1600-luvun perinnettä. Ristin juurella ovat kuvattuina Jumaläiti ja evankelista Johannes. Taustalla näkyy Jerusalemin muuri, vasemmassa kulmassa on aurinko ja oikealla kuu. Erikoinen pieni yksityiskohta on ristissä oleva Kristuksen monogrammi, joka on kreikaksi, kun taas muut tekstit ovat venäjäksi.
Manssilan Ristiinnaulittu-ikonin, joka on eräs Iisalmen Evakkokeskuksen arvokkaimmista ikoneista, matkakertomus Manssilasta Pielavedelle on kuvattu Aamun Koitossa (23/1989). Venäläisten vallatessa talvisodassa Manssilan kirkko ei tuhoutunut taistelussa vaan toimi varastona. Osa ikoneista oli jäljellä ja osan olivat asukkaat siirtäneet piiloon. Suomalaisten taas vallattua Salmin seudun jatkosodassa heinäkuussa 1941 paikalliset asukkaat toivat kirkon ikoneita takaisin pyhäkköön.
Kesäkuussa 1944 pappismunkki Paavali yhdessä kyläläisten, Veera Miihkinen (Alanko) ja Outi Harle (Partanen), kanssa pakkasivat ikoneja ja muuta esineistöä evakuoitavaksi. Pappismunkki Paavali halusi vielä pitää kirkossa palveluksen ja kirkko tulikin täyteen. Seuraavana päivänä oli juhannuksen aatonaatto ja Paavali halusi vielä toimittaa liturgian kirkossa. Kesken liturgian kirkkoon tultiin ilmoittamaan, että venäläiset olivat nousseet maihin ja oli kiireesti lähdettävä junalle. Paavali jakoi kuitenkin ensin ehtoollisen, jonka jälkeen sekä ihmiset että pakatut ikonit (määränpäänä Pielavesi) siirrettiin evakkojunaan.
Kuva: Manssilan ristiinnaulittu, Petter Martiskainen, Aamun Koitto 23(1989)s. 408
