Manssilan NSR oli kokouksessaan päättänyt suunnata kesäretkensä Viroon ja Saarenmaalle. Tämä oli suunnanmuutos, sillä entiset kotiseutumatkat Salmiin ja Manssilaan ovat toistaiseksi jäissä.
Aikaisin torstai-aamuna Pielavedellä Olavi ja Laura suuntasivat linja-autonsa keulan kohti etelää. Matkaisia otettiin kyytiin usealta pysäkiltä, ja ennen satamaa meitä oli jo 30.
Yöksi Viru hotelliin ja illalla ihailemaan kaunista Tallinnaa, sen upeita kukassa olevia hevoskastanjoita ja vilkasta iltaelämää.
Runsaan aamupalan jälkeen bussin nokka kohti lounasta ja Haapsalun merenrantakaupunkia. Haapsalu on runsaan 10 000 asukkaan kaupunki, joka on mainittu historian kirjoissa jo vuonna 1295. Kaupungin Piispanlinna ja sen Tuomiokirkko valmistui 1260- luvulla. Larin Kyöstin runo “Valkea Neitsyt” sijoittuu 1500- luvun uskonpuhdistuksen aikaan, ja siitä aiheesta tehtyä kotimaista elokuvaa, “Risti ja Liekki” tähdittivät Tauno Palo ja Anneli Sauli. Elokuva liittyy Piispanlinnan kirkkoherran salarakkaaseen ja hänen kohtaloonsa.
Maukas ja monipuolinen lounas syötiin Piispanlinnan vieressä sijaitsevassa “Kärme Küülik” ravintolassa.
Haapsalussa ehdimme vierailla vielä apostolisessa ortodoksisessa, Maria Magdalenan kirkossa. Venäjän tsaari Nikolai I oli vuonna 1852 paikalla kirkon avajaisissa. Eestiläis-pietarilaiseen perheeseen syntynyt lyijylasitaiteilija Dolores Hoffman suunnitteli ja valmisti kirkon ikkunoiden lasimaalaukset.
Vierailimme vielä Haapsalun vanhalla rautatieasemalla (vuodelta 1905) ja sen katetulla laiturilla. Laituri on eräs Euroopan pisimpiä (216 m) katettuja laitureita.
Haapsalun jälkeen suuntasimme kohti Virtsun kylää, mistä on lauttayhteys Muhun saarelle. Autolautan jälkeen saavuimme Muhun saarelle. Muhun saari on vanha korallisaari, joka syntyi noin 430 miljoonaa vuotta sitten. Se oli selkärangattomien, oikosarvisten ja merililjojen valtakautta. Kyseisen Ordovikkikauden lopulla oli pitkä jääkausi ja yksi eliömaailman joukkotuhoista, jolloin noin 85 % merieläinlajeista tuhoutui.
Muhun saaren ensimmäinen vierailukohteemme oli Hellamaan kylä ja siellä AP Hermanin kotikirkko. Pyhien apostolien Pietarin ja Paavalin kirkko rakennettiin vuosina 1864-66. Kirkossa oli kaksi pelkistettyä tornia ilman sipulikupoleita. Hermanin isä Vasili Aav toimi kanttorina ja opettajana tässä kirkossa. Hermanin äiti Maria Ellik oli opettajan tytär ja kotoisin Saarenmaalta. Aavin perhe asui kirkon lähellä yhden huoneen ja keittiön huonokuntoisessa asunnossa. Herman (*2.9.1878) oli perheen esikoinen, sisko kuoli nuorena ja pikkuveli muutti Siperiaan töihin.
Vuonna 1889 Herman pääsi Riikaan hengelliseen kouluun ja vuonna 1894 hengelliseen seminaariin. Opetus tapahtui venäjäksi, minkä Herman oli oppinut Kuressaaren venäjänkielisen diakonin perheessä. Koulun ja seminaarin oppiaineina olivat kirkollisten ja hengellisten aineiden lisäksi matematiikka, luonnontieteet, historia, musiikki ja piirustus sekä vieraita kieliä. Hermanin mieliaineita olivat piirustus ja laulu. Herman maalasi tauluja jo seminaariaikanaan. Seminaarissa hän oli oppilaskuoron kantavia voimia. Herman toimi myös kanttorina Haapsalun srk:ssa vuosina 1900-04.
Vuonna 1904 Herman solmi avioliiton lapsuudenystävänsä Ljubov Bobkovskin kanssa ja ilmoitti samalla olevansa valmis pappisvihkimykseen. Pappisvihkimys tapahtui 21.9.1904. Herman toimi pappina kolmessa eri seurakunnassa lähes 19 vuotta.
Ensimmäisen maailmansodan loppuvaiheessa saksalaiset joukot nousivat maihin Saarenmaalle vuonna 1917. Tämä aika oli Hermanille vaikeaa. Hän toimi vaivihkaa mukana vastarintaliikkeessä, mutta saksalaiset eivät löytäneet kotietsinnöissä mitään raskauttavaa. Saksalaismiehitys päättyi Viron itsenäisyysjulistukseen v. 1918. Mutta vasta Tarton rauhassa v. 1920 maahan tunkeutuneet bolsevikit saatiin työnnettyä yli rajan.
Herman ja Ljubov Aav`n perheeseen syntyi 7 lasta. Äidin kuolema lapsivuodekuumeeseen huhtikuussa 1921, nuorimman Lucia- tyytären syntyessä, oli perheelle suuri järkytys. Herman jäi yksin 7 lapsen kanssa.
Herman Aav valittiin vuonna 1922 Suomen Ort kirkon apulaispiispaksi, ja marraskuussa samana vuonna myös Saarenmaan ja Muhun apulaispiispaksi. Piispaksi Herman vihittiin 8.7.1923 patriarkaatissa, pyhän Georgioksen kirkossa. Suomen tasavallan presidentti vahvisti vaalin, ja Herman sai samalla myös Suomen kansalaisuuden. Herman Aav valittiin arkkipiispaksi ekumeenisen patriarkan vahvistamana 8.2.1926.
Meidän Pyhiinvaellusmatkamme jatkui halki Muhun saaren. Saaren keskivaiheilla pidimme lyhyen fotostopin Pyhän Katariinan luterilaisen kirkon kohdalla. Varhaisgoottilaistyylinen kirkko mainitaan kronikassa jo vuonna 1267.
Pengertietä pitkin siirryimme Muhun saarelta itse Saarenmaan saarelle, ja majoituimme saaren pääkaupungin Kuressaaren Grand Spa kylpylähotelliin.
Heräämme lauantaiaamuun. Hotelliaamiaisen jälkeen suuntaamme matkamme Pyhän Andreas Edelläkävijän nunnaluostariin, Reomäen Klosteriin. Kreikkalaiset nunnat perustivat skiitan eli sivuluostarin vuonna 2009 Reomäen vanhaan pappilaan, kunnostivat sen ja ympäristön sekä valmistivat kasviyrteistä mm. mäkikuismaöljyä, kehäkukkasalvaa ja seljankukkamehutiivistettä. Ikääntyessään nunnat palasivat Kreikkaan. Marraskuussa 2024 Reomäen skiitta rekisteröitiin uudella nimellä, ja siitä tuli täysin itsenäinen luostari. Luostarin viralliseksi nimeksi tuli Reomäen kunniallisen Edelläkävijän ja Kastajan Johanneksen ja apostoli Andreas Ensinkutsutun pyhä luostari”.Vieraillessamme luostarissa siellä kilvoitteli suomalainen nunna Porfyria yhdessä toisen suomalaisen sisaren kanssa. Saimme tutustua luostarin vuonna 1873 rakennettuun apostoli Andrean kirkkoon, missä nunna Porfyria kertoi kirkon taipaleesta ja marttyyripiispa Platonista.
Palaamme lounaalle hotelliimme. Lounaan jälkeen lähdemme lounaaseen, kohti saaren pitkää niemeä, jonka päässä sijaitsee Säären majakka. Majakka on Itämeren korkein majakka, 52 m maanpinnasta. Valmistumisvuosi oli 1960. Monet matkalaisistamme kiipesivät majakan 248 porrasaskelmaa ylös huipulle, mistä oli komeat vaikkakin tuuliset näköalat .
Paluumatkalla majakalta ihailimme tien oikealla puolella avautuvaa alvari luontotyyppiä, jossa vain ohut kasvillisuuskerrros peittää kalkkikiveä. Maakerros on niin ohut ettei se sovellu maanviljelykseen. Viron alvari alueilla kasvaa runsaat 50 suojeltua putkilokasvilajia. Alueen ojanpenkalla kasvoi meillä harvinaista soikkokämmekkää.
Seuraavaksi saavumme Salmen kylään, missä vuonna 2008 löydettiin viikinkivene, ja sen sisältä 7 aikuisen miehen jäänteet, veitsiä, keihäänkärkiä ja mm. 75, pääosin valaanluusta valmistettua pelinappulaa. Kyseinen peli on hnefatafl – lautapeli, joka on kahden pelattava strateginen sotapeli. Kaksi vuotta myöhemmin löydettiin vielä toinen viikinkivene (kuva 15), ja siitä mm. 34 miehen luurangot. Useilla miehillä oli taisteluvammoja. On päätelty, että Ruotsista saapuneet viikingit olivat joutuneet paikallisten yllättämiksi ja surmaamiksi. Veneiden iäksi on ajoitettu noin 750 jKr.
Kuressaaren Piispanlinna rakennettiin alunperin 1300- luvulla piispan tukikohdaksi. Tanskan, Ruotsin ja Venäjän alaisuudessa se toimi linnoituksena aina vuoteen 1836 asti. Linna on rakennettu helppotyöstöisestä saarenmaalaisesta dolomiitista. Viikinkilaivoista löydetyt esineet on normaalisti sijoitettuna Piispanlinnan museoon, mutta meidän epäonneksemme viikinkinäyttely oli juuri viety lainaan Tukholmaan.
Sunnuntaisen aamupalan jälkeen suuntaamme Mustjalan kylään, saaren luoteisosaan. Entinen arkkipiispamme Herman Aav palveli Mustjalan profeetta Eliaksen ort kirkossa kirkkoherrana vuosina 1911-1923, ennen valintaansa Suomen apulaispiispaksi. Mustjalan pieni kivikirkko valmistui vuonna 1873 arkkitehtinään Heinrich Scheel Riikasta. Kirkko on sisältä niin huonokuntoinen, ettei sinne päässyt. Sen sijaan vierailimme Hermanin puolison, maatuska Ljubovan haudalla, missä toimitimme lyhyen litanian eli rukouksen vainajan puolesta.
Hotellilounaan jälkeen tutustuimme Kaalin kylässä sijaitsevaan Kaalin meteoriittikraateriin. Kraateri on halkaisijaltaan noin 110 m. Tämän kraaterin aiheutti noin 7500 vuotta sitten maahan syöksynyt meteori, painoltaan noin 40-50 tonnia. Syöksyessään maahan meteorin nopeus oli noin 10-20 km/s. Meteori hajosi 9 erikokoiseen osaan, joista suurin on tämä Kaalin kraateri. Tämän suurimman kraaterin vieressä oli vielä hyvätasoinen meteoriittimuseo sekä presidenttien, Lennart Meri ja Tarja Halonen istuttama tammi vuodelta 2000.
Kaalin kylä jäi taakse ja kotimatka Saarenmaalta kohti Kuivastun lauttasatamaa ja Tallinnaa alkoi. Tallinnassa nautimme laajasta ruokakulttuuri tarjonnasta, ja lopuksi katselimme KGB n museokuvat ja yömaisemia Virun kattoterassilla.
Maanantaina Virhotellin aamupalan jälkeen suuntasimme satamaan – kotimatka alkoi.
Ari Luukkainen, Manssilan Nuorisoseura Rajakiven pj
